28.03.2021
Se on Luigi tässä, terve!
Nythän on semmonen tilanne, että blogia rupee pukkaamaan. Italialais-puolalaisesta nimestänikin voitte päätellä, että tässä blogissa ruoditaan ja tongitaan 80-luvun musiikkia. Ja lähinnä sitä timakampaa ja rouhempaa osastoa.
Ensimmäisen blogin ollessa kyseessä, tähän alkuun pari sanaa itsestäni. Synnyin varhaisella 70-luvulla puolaisen taulukauppiaan ainoana esikoisena, italiaisen oppeeralaulajan saattelemana, saksalaisen levykaupan A–D -kirjainten väliseen Rock/Heavy rock -hyllyyn täysin tietämättä, ylipäätään ja jokseenkin sattumalta, joten olin kärkkäänä ja ärhäkkänä jo natiaisena todistamassa ja ensikuulemassa mahtavaa 80-luvun säröisemmän kattauksen esiintuloa.
Se oli niin siistii, että vieläkin itkettää ja puistattaa.
Levottoman sukunimeni ja isältäni perimäni umpisöhläävän luonteeni, tuskin maltan olla puimatta myös muutakin 80-luvun musiikkia, koska onhan aivan loputon kaivo hyvää musaa duunattu sillä vuosikymmenellä. Mutta yritän malttaa pysytellä säröisämmällä puolella tien, mahtavien kertsien, modulaatioiden ja ylävireisten laulelmien maailmassa. Toivottavasti.
***
Eli asiaan. Enstennäkin käymme läpi Flashdance-tanssielokuvan soundtrackin, ja toistennakin Arja Saijonmaan ruotsinkielisen tuotannon.
Heti luuli, kumihuuli. Ei varmaan käydä.
Hetken mietin (eli n. puolitoista sekuntia), millä tähän alkuun lähtis polkemaan. Valitsin nokkamieheksi tähän ensimmäiseen blogiin itseoikeutetusti Ronald James Giovanni Padavonan, eli Ronnie-sedän.
(Olittekos muuten hihvanunna, että Dio on Italiaa ja tarkoittaa Jumalaa. Minä tiesin, puoliksi syntyperäisenä.)
Kuten nimi sanoo, Ronnien laulusoundi on kyllä jumalallinen. Ehkä jopa paras heavy-laulusoundi, mänetiijä ikinä. Dion ensimmäistä soolodebyyttiä Holy Diveria pidetäänkin yhtenä metallimusiikin merkittävimmistä julkaisuista, mutta ei se tämä kakkosalbumikaan kyllä sen merkityksettömämpi julkaisu ole.
Ja millä se lähtee käyntiin tämä vuoden 1984 julkaisu? We Rock!
Ihan vaan välittömästi tyhjät pois kuleksimasta. Ja jumankauta jos on laulaja mikä on, niin herra mun vereni, on tuo muukin orkka. Kokonaisuutta kun kuuntelee ja ajattelee, ja ajankohtaa kun hiirikädellä ei ole editoitu ja korjailtu, niin a´vot sie hyvä mies. Ihan järjettömän hienoo laittamista.
Biisi tärähtää käyntiin helvetin hienolla Vivian Campbellin kitarariffillä, ja siihen kun hyppää Vincent Samson “Vinny” Appicen virveli kyytiin, niin heippa vaan ja näkemiin. (Kuuluu muuten tuo Vinnie blogistin top 2 -lempirumpaleihin, vaihtelee päivästä riippuen tuonpahan yhden Bonhamin kanssa.)
Onhan se sellanen albumin avausraita, että esimerkiksi itse en edes kuvittele ajavani minkään sortimentin moottoriajoneuvoa tätä raitaa kuunnellessani. Jos niin tekisin, olisi aivan sama viedä kortti jo suoraan nimismiehelle. Viekää linnaan, ja keittäkää kulkusista lipeää!
Kerran onneksi pääsin todistamaan livenä Dion. Olisko ollu vuonna 2000. Aivan hanhen näppylöillä keikan alusta loppuun. Livenä varsinkin kun sen kuuli ja näki, niin sitä vaan äimisteli, että miten helvetissä tuosta 1,63 metrin miniatyyri-kikkarapäästä voi lähtee tollanen ääni ja volyymi.
Anthraxin rumpali Charlie Benante sitä virkkoi jossain haastattelussa kysyneensä Diolta ennen keikkaa, että “miten sä lämmitelet ton sun äänes ennen vetoa”. Se oli ottanu pienen kulauksen viskiä ja tuumannu, että tälleen ja kiivenny lavalle ja karjassu mikkiin “yeah, allright!”
***
Ettei mene ihan länkytykseksi, niin tässäpä linkki kyseiseen ralliin. Varovasti nyt sitten.
Bonuksena vielä toinen hauska linkki Dion historiasta: mieshän teki ensilevytyksen jo vuonna 1958. Tsekatkaa tää, täää on hauska.
Sekin muuten vielä, että piakkoin tulee julki myös Muuntaja666-soittolista Spotifyihin, meikäläisen mestaroimana. Jos yhtään itseäni tunnen, todennäköisesti melko kattava. Sinne luonnollisesti tulee myös nämä biisit mistä blogissa horistaan, ja paljon kaikenlaista muuta.
Palataan hetken päästä taas asiaan ja ehkä asiattomuuksiinkin!
Have mercy!
- Luigi
26.04.2022
Tässä kohtaa alkaa tuo vappu rysähdellä niskaan, niin katotaas saadaanko tunnelmaa kohotettua hieman erikoisesti jopa musiikin teorian kautta.
Lue lisää13.04.2022
Tämä blogi ei otsikostaan huolimatta kerro tiibetiläisten tantramunkkien kulhohoidoista, vaan ihan jostain toisenlaisesta sooniseta, vähän ärhäkämmästä sielun ja mielen hoidosta.
Lue lisää30.03.2022
Vähän on nyt Luigilla ideat vähissä, niin laitan teille linkkejä ja vinkkejä taas tulemaan sellasista mitä ette nyt ihan välttis tiedä tai ole kuulleet.
Lue lisää17.03.2022
Automankassa soi nostalgisesti Pat Benatar, ja jäin siinä miettimään muita neitokaisia, jotka suhaili 80-luvulla hard rockin ja kuka minkäkin kimpussa.
Lue lisää14.02.2022
Niinkuin edellisessä blogissa mainitsin, en voi olla käymättä läpi myös kevyempää, mutta silti rokkaavaa vuotta 1983.
Lue lisää11.02.2022
Ei mahda olla todellistakaan juuri 1983 vuoden aikana ilmestyneet musiikilliset julkaisut. Jopa järjenvastaiselta tuntuva kattaus aivan klassikoiksi muodostuneita albumeita.
Lue lisää26.01.2022
Katsastus-elokuvasta lainatulla nerokkaalla, mutta lyhyellä tuskailulla jatkan siitä mihin viimeksi jäin.
Lue lisää12.01.2022
2000-luvun vaihteessa ilmaantui tämmönen termi, ehkä tunnetummin Scandinavian Action Rock. Muutamat ruotsalaiset bändit tartuttivat kyllä tyylinsä suotuisasti muutamiin naapureihinkin.
Lue lisää08.12.2021
Hou Hou! Luigi-setä toivottaa oikein napakkaa joulua ja parempaa uutta vuotta kaikille obligatorisesti!
Lue lisää01.12.2021
Kyllä kuuluu tämä musiikkityyli vahvasti ainakin Luigi-sedän kasariuteen, ja selkeästi ansaitsee aivan ikioman sijansa.
Lue lisää23.11.2021
Juolahti tässä taasen mieleeni muutama kasarille haiskahtava yhtye ja musiikkinumero, eli laitetaas taas tämmönen linkit&vinkit -blogi taas tähän väliin.
Lue lisää10.11.2021
Rumpalistit ovat jääneet kyllä nyt turhan vähälle huomiolle. Puretaas nyt vähän Luigi-sedän tuskaa näiltä osin.
Lue lisää02.11.2021
Tilanne oli Luigi-sedän nuoruudessa kumminkin se, että Udo ja Accept oli bändeistä jossain vaiheessa ylivoimaisesti numero yksi.
Lue lisää27.10.2021
Thrash on engelskaa ja tarkoittaa `piestä` tai `hakata` (kepillä, ruoskalla yms.) Ei siis “roskametallia”.
Lue lisää20.10.2021
Luigistakaan ei ole tuossa vaiheessa vielä ollut edes ajatusta olemassa, kun viiksiniekka Rudolf Schenker jo polki pumppua pystyyn!
Lue lisää13.10.2021
Jos ei toimittajat näitä tyylilajeja keksi, niin muusikot sitten itse.
Lue lisää05.10.2021
Tää on nyt jatkoa edelliselle blogille ihan siitä syystä, että unohtu muutama hyvä linkkivinkki.
Lue lisää29.09.2021
Tällä kertaa tulee tällänen "Luigi-sedän linkkivinkit” -tyylinen ratkaisu. Pudottelen tähän kaikenlaisia linkkejä bändeihin, joita ette ehkä välttämättä ole kuulleet.
Lue lisää22.09.2021
Pari sanaa Senjutsusta (vielä sittenkin) ja sitten asiaan: Peer Günt! Jipii jipii!
Lue lisää14.09.2021
Uuden Iron Maidenin levyn kannessa Eddie touhuaa samuraina, mutta tiesitkö että samuraihommista ammennettiin jo Piece Of Mind-levyllä?
Lue lisää08.09.2021
Tänään käytämme Glenn Hughesia irrallisena ja kömpelönä kirjallisena siirtymätekniikkana ja viittauksena siihen mitä aiotaan käsitellä tällä kertaa.
Lue lisää01.09.2021
Edellisen blogin Sykestelyn johdosta tötöilin yhtenä iltana aasinsillalla ja törmäsin kuulokkeet päässä Scott Gorhamiin.
Lue lisää17.08.2021
Pysytellään vielä tämän kerran Texasissa, kun sinne kerran edellisessäkin blogissa eksyttiin. King's X – maybe famous, but never heard?
Lue lisää11.08.2021
Varmaan on nämä kaks agenttia jotain kaukaista sukua keskenään.
Lue lisää04.08.2021
Tämä blogi on luonnollisesti omistettu viime viikolla pois nukkuneelle kaikkien tuntemalle pitkäpartaiselle bassohahmolle.
Lue lisää28.07.2021
Onneksi eräs lukijani (näitä tosiaan lukee joku!) osasi kysäistä "sen jonkun japanilaisen bändin" perään, niin sieltähän se muistilokeroista kaivelemalla löytyi: Loudness!
Lue lisää21.07.2021
Jos tuntuu pieniltä kuviot täällä härmässä, niin ei ne isot ole tuollakaan Kaliforniassa. Anyways, hyvää syntymäpäivää Martinin Jimille!
Lue lisää16.06.2021
“Pitikö tuotakin mennä sorkkimaan”, “alkuperäinen on niin paljon parempi”, “olisivat nyt antaneet olla”, “mutta tämähän on parempi kuin alkuperäinen!”... jne. Loputon keskustelun ja kiistan aihe, ja jossain määrin ihan viihdyttävääkin ajanvietettä ja -kuluketta!
Lue lisää16.06.2021
Heti kun silmänsä saa auki, niin aivan samalla sekunnilla pyörähtää myös aivo-jukebox käyntiin. Se kun saattaa se soittolistaton beelsebubin aamuradio rajuimillaan olla jostain Ritva Oksasesta Arja Saijonmaan ruotsinkieliseen tuotantoon.
Lue lisää15.06.2021
Jäi tuosta ensimmäisestä blogista mielenpäälle pyörimään tollaset vähän rapsakammat autoilubiisit, niin sitäpähän myöten tuolta alitajunnasta paukahti tämmöinen Rainbow:n kipale albumilta Bent Out Of Shape.
Lue lisää